keskiviikko 27. helmikuuta 2013

APUVA, APUVA AAAPUUVA!!!

Heippa taas kaverit!!!

Kiitos kommenteista edelliseen. Metkaa, että tykkäsitte noin paljon kupeista. suomalainen on yleensä niin hillitty ja harmoninen :-D

Tervetuloa uusi lukijani, toivon että et pitkästy :)

Eiii, en ole unohtanut saamaani haastetta. Vastaus tulee kyllä...

Tuota noin...ajanhallinnasta. Minulla ei ole ajanhallinta taitoa.  Ei ...ei se niin mene. Siis minulla ei enää ole aikaa, jota voisin edes yrittää hallita. Siksi on ollut taas pitkä tauko täälläkin. Ja monet mukavat postauksenne ovat päässeet livahtelemaan ohi silmieni. Mutta jospa tämän viikon jälkeen aikaa taas löytyisi, ja voin luvata, että aika mielenkiintoista on luvassa...ainakin wanhojen juttujen osalta. Siis hyvin, hyvin wanhojen. Ei mitään 60-lukua tai silleen, vaan vallan 1800 lukukin on tullut eteen. Olenkin hieman sekaisin, ajantajunikin on sekoittunut täysin. En enää ymmärrä onko viime vuosikymmenestä kauan vain vähän aikaa. Onko se ehkä nuoruuttani..heh heh.

Mutta nyt toivon löytäväni täältä apua. Tunnistaisiko joku näitä lasiesineitä. Kannu? Kolmijalkainen maljakko? Suoralinjaiset maljakot? Ovatko ne jotain designia ja kenen muotoilu käsialaa. Minusta jotkut voisivat vähän muistuttaa Gunnel Nymania, mutta hänen tekemäänsä moista ei löydy. Siis tietääkö kukaan? Arvelutkin ovat tervetulleita :)



Mukavaa loppuviikkoa, palaan ensitilassa, ellen jo aikaisemmin :)

lauantai 23. helmikuuta 2013

MIELETÖN TUURI

Minulla on nyt ollut tuuria kerrakseen. Ensinnäkin voitin Maahettarien arvonnassa :-D Olen niin superiloinen siitä.
Toiseksi, tein löytöjä eilen kirpparikierroksellani. Monenlaista välttämättömyyttä tuli taas kotiin ja seinät pullistuilee...kaapin ovia kun aukaisee, niin tavarat vyöryvät lattialle ihan oikeesti ja tosissaan. Mutta eihän välttämättömyyksiä voi jättää lojumaan kirpparille.
Tässä eka löytöni. Kahvikupit. Näitä oli neljä settiä. Asetti, kahvilautanen ja kuppi. Yhden setin hinta oli 5€. Hypistelin ja hypistelin...huokailin syvään ja pohdin, mihin saan mahtumaan. Mutta nämä eivät irronneet enää käsistäni...ei sitten millään. Kuten on tiedettyä, rakastan lintuja joka muodossa ja jokaista. Rakastan myös kukkia. Ja näissähän on kaikkea. Ja samoja asioita rakastaa ukkoköllikin, joten ostinkin ne hänelle lahjaksi...nimipäivälahjaksi. Hänen nimipäivänsä on joka kesä, enkä ole ikinä ostanut mitään ;)   Jos tulette meille kaffeelle, voitte saada  sen tällaisista kupeista. Laitan joku päivä muista löydöistäni ;)




perjantai 22. helmikuuta 2013

PERENNAVISA 7

Kiitos kaikille kommenteista, kiva, että uudetkin ihmiset ovat löytäneet blogini ja joku uusi kirjautunutkin on. Tervetuloa joukkoon, toivottavasti osaaan tehdä blogistani viihdyttävää :)

Taas on ollut kovin vähän aikaa blogille, joten suoraan asiaan.... Laitan seitsemännen kysymyksen.
Tämä perenna kukkii loistavan keltaisena keskikesällä. On n. 30cm korkea.
Vastausaikaa lauantaihin klo 18 asti :)



keskiviikko 20. helmikuuta 2013

PERENNAVISA 6

Ja jälleen on yhden kysymyksen aika vastausaika mennyt umpeen. Olen nyt luja näiden sääntöjen kanssa siinä asiassa, että en huomioi muutettua vastausta, jos vastaus on muutettu senjälkeen, kun joku on vastannut oikein.  Sääntönähän on, että yksi vastaus per nenä.  Joten eipä kannata hätäillä vastaamisessa, koska silloin vastausvuoro on mennyttä. Paitsi jos on varma tiedostansa :)

Nyt tuleekin sit tosihelppo, kun annan lisäksi vielä vinkin. Minkä korkean perennan yksittäinen kukka?


 Nyt on sit päässyt uutisointiin asti tämä auringon näkymättömyys. Selailin ja perkasin vanhoja kuviani... niinpä laitankin pari kuvaa runsaslumiselta 2010 talvelta. Silloin paistoi aurinkokin melkoisen paljon, muistelisin ;)....Hyvänen aika, mutta näitä kuvia selaillessani ulkona on alkanut loistaa valo. Siispä ulos, joilla on siihen mahdollisuus. Mua odottaa työilta. Kepeätä keskiviikkoa kaikille!

Tämä vanha potkukelkka toimii kärhötukena kesäaikaan.

 Valoisalla kaikki yksityiskohdat näkyvät todella erilailla

Ja puutarhaakin lumi ja valo muotoilee muotopuutarhaksi ;)




tiistai 19. helmikuuta 2013

TALVISTA PUUTARHAA

Kuten moni eilen huomasi, niin oli hieman kirkkaampi päivä. Minäkin toiveikkaana menin kameraa ulkoiluttamaan. Mutta eihän tuolla pihalla liion kuvattavaa ole, ellei lintuja kyteksi.

Lunta kyllä taitaa olla jo kutakuinkin tarpeeksi. heh, kuvasta vasta huomasi, että surukuuset ovat kallellaan. Tuolla vasemmalla puolella on pieni aukea, tuulikohan ne on kallistanut. Tästä tullaan meidän pihaan. Ponin oikealla puolella alkaa ruusupolku....

Vähän lähempää. Taustalla näkyy verkotettu alue, jossa kasvaa koristeomenapuita. Kaikki on verkotettava talvella, jotta puput ei pääse nakertamaan. 

Kauriin vasa on peittynyt kokonaan lumeen, emo vain näkyvissä. Kuvassa näkyy muutama tötterö. Näitä on tontilla melkoisesti. Arkoja puita on suojattu noi. En muista mitä näiden alla on. Se tässä puutarhanpidossa on mukavaa, kun jokainen kevät on uusi....ensimmäinen elämässä. Edellisestä kesästä ei muista oikein mitään. Keväällä aina kulkee nenä maassa ja ihmettelee....miiiiikäs tämä on....ei mitään muistikuvaa :)


Joulukuusikossa, missä tosin kasvaa kyllä muitakin puita, on vielä yksi kuusi koristeltuna. Koristeet saavat odottaa kevättä :)



Siivoilin vähän Pikku-Madeiraa. Ikkunan läpi otin kuvat kotia kohti. Madeira valskaa, kun tulee noin pitkiä jääpuikkoja ;)


Ruusupolulla ei nyt kovin kukoista, vain marjat ovat koristeina...
 ...ja portilla keikkuva kristallivalaisin ;)

...kristalleineen...

Esittelenpä vielä yhden perennan. Sinilemmiö, Lithodora diffusa. On kai aika arka näille vyöhykkeille, mutta se on ollut meillä jo muutaman talven yli. Ei se kovin kummoinen ole, vaikka kukat näyttävätkin kuvassa kauniilta :)


Mutta sellaista tänään... Tirskuvaa tiistaita kaikille :)

maanantai 18. helmikuuta 2013

Perennavisa 5

Täällä ollaan taas. Ja nyt on aika viidennen kysymyksen. Puolivälissä ollaan. Enkä vieläkään paljasta mitään :)

Tässä kysymys, här är frågan ;) Saattaapi olla hieman helpompi, kuin edellinen...ei kun vastailemaan. Mikä on? Ja jälleen yksi vastaus per nuppi. Vastausaikaa ti-iltaan 19.2. klo 20.


Laitanpa tänne yhden vinkin, jos pähkäilette puutarhaan ilmestyvien tyhjien aukkojen kanssa. Aikaisin keväällä kukkivien kasvien väliin voi istuttaa kuunliljoja. Olen menetellyt näin monen kasvin kanssa. Tässä kuvassa näkyy, kun kuunliljoja puskee lopuillaan olevan Vuohenjuuren kukinnan välistä. Kun vuohenjuurten kukinta on ohi, revin ne armotta pois kokonaan. Loppukesäksi nekin kasvattavat kauniita lehtiä uudelleen. Mutta jos niiden lomassa ei kasva mitään, niin kukinnan jälkeen siinä olisi tyhjä aukko. Aikaisemmin laitoin siihen ruukkuja, mutta koska nuo kesäkukat eivät mua kovin paljoa huvita, niin tein sitten noin. Jonkun ajan päästä tuo paikka on peittynyt kuunliljoihin, vaikka tässä kuvassa ei nyt näy kuin tuo yksi tupas. 

Sattuuko silmiin tämä seuraava kuva? Käenkukka on tosi hieno luonnon kukka. Meillä niitä kasvaa niityllä muiden niittykukkien kanssa :) Mutta nyt on sellainen tilanne, että kun katson ikkunasta ulos, niin häikäisee, silmiin ihan sattuu oudokseltaan. Ei sentään aurinko paista, mutta muuten on tosi kirkasta :) Mukavaa päivänjatkoa. Pinkaisen ulos.






sunnuntai 17. helmikuuta 2013

WIELÄ WÄHÄN WANHAA

Olen yrittänyt tonkia selvitellä noita pahvilaatikopita, joissa vanhaa tavaraa on. Löytynyt on kymmenittäin vanhoja siistejä valokuva-albumeja., tuhansia irrallisia hyvinkin vanhoja valokuvia. Terkoitus olisi järjestellä ne niin, että kunkin henkilön ja häneen jollain tavalla liittyvät valokuvat olisi omassa laatikossaan. Iso jobi edessä. Helpommalla olisi päässyt, jos osaisi olla kuten toiset....ne olisivat jo kaatopaikalla. Olenkin joskus ajatellut, että miksi onkin sattunut tulemaan tällanen luonne. Paljon helpompaa olisi elämä, jos olisi toisenlainen....monessa asiassa.

Ihanai pöytäliinoja löytyi yksi iso laatikollinen. Ennestään noita on meillä ollut ehkä kymmenkunta aikaisemmin saatua. Olen niitä jonkun verran käyttänyt ja aion käyttää näitäkin, enkä pelkästään säilyttää. Tässä muutama.

Kauniskantiseen laatikkoon oli laitettu jotakin...


 Pikkuisia liinoja, ja joitakin, ilmeisesti nenäliinojen säilytykseen tarkoitettuja kansia (päällimmäinen)

Paljon nappeja. Tuosta nappien aiheuttamasta äänestä tulee pikkulapsuus mieleen. Nuo värikkäätkin taitavat olla lasia, vai tietääkö joku, mitä?

 Aika erikoinen tämä....
 Eniten mua viehättää nämä pellavaiset leikekirjonnat. Leikekirjonnatkin tehdään nykyään paljolti koneella, mutta nämä ovat käsin pisteltyjä :)

Viihtyisää sunnuntaita....vielä on mahdollisuus vastata perennavisaan. Huomenna tulee uusi kysymys ;)


lauantai 16. helmikuuta 2013

PERENNAVISA 4

Nooooiiiiin loppui taas edellisen kysymyksen vastausaika. Jännä nähdä jonkun ajan päästä, kuka vastasi oikein. Vielä en paljasta. Kenestähän mahtaa tulla kevään perennanero?  Neropatti-nimenhän sai aikanaan Irma.  Laitakin hetimmiten seuraavan kysymyksen. Vastausaikaa vain huomisiltaan klo 21.00 Vain yksi arvaus tai tietovastaus taas per nokka. 
Kysymys kuuluu: Mikä keväinen perenna kukkii näin? Voin sanoa, että tämä ei liene ihan helppo.


Mukavaa viikonvaihdetta jokaiselle. Itse olenkin taas viikonlopputyöläinen ;)

perjantai 15. helmikuuta 2013

WANHAA

Olen joskus aikaisemmin tuonut esille, että meille on kertynyt aikalailla vanhaa tavaraa. Ja millään emme raski niistä luopua. Jos jotkut esi-isät ovat säilyttäneet niitä jo vuosisadan verran, olisi todella loukkaus heitä kohtaan tuhota ne.

Vanhoja kortteja on useita pahvilaatikollisia. Isotädit ovat laittaneet jokaisen saamansa kortin taltee. Nyt ne ovat meillä vanhenemassa vieläkin vanhemmiksi. Tässä muutamia aitoja vintage-kortteja. Nämä ovat kirjoitettu Venäjänvallan aikaan. Vuosilukua ei tuon ajan leimoissa ollut.




Hiljattain ukkokölli toi äitinsä jäämistöstä mulle kattilankansia :) Toiset olivat heittämässä roskiin, mutta onneksi ukkeli ymmärsi, että ne ovat meillä välttämättömiä :-D Laskin sattumalta yhden hellan päälle ja samalla hokasin. Nonnih, siinähän niille paikka on, levynsuojina. Levyt ovat olleet ilman suojia, kun en ole mieleisiäni nähnyt. Yksi pitäis löytää vielä jostain, -täytyy kierrellä kirppareilla :)



PERENNAVISA 3

Ruusuiset kiitokset edellisen kommenteista. Kyllä minäkin kuulun niihin, jotka tykkäävät vauvakuvia katsella ja ihastella. Ja tottakai jokaisen isovanhemman mielestä oma lapsenlapsi on aivan erityinen. Ei kai haittaa jos sitä vähän hehkuttaa ympäristölle :)

Mutta sitten puutarhaan. Jokainenhan tunnistaa, että tässä on Jokikellukka 'Leonards variety' -eikö vain...

...ja tässä taas Tarhakellukka



....niin, ja tämä sitruunaperhosen hoidossa oleva kukka kuuluu Nepalinhanhikille....



Mutta mikäs sitten on tämä??? Nyt haluan tarkan nimen, lattarinimeä tosin en vaadi. Vastausaikaa 16.2.klo 20 asti. Vain yksi vastaus per nokka :)





torstai 14. helmikuuta 2013

JOO MÄ TIIÄN

....että tää on tylsääkin tylsempi postaus. Just nää "meidän vauva on niin suloinen ja viisas ja etevä ja kehittynyt ym" -jutut on toisista niitä kaikkein tylsimpiä. EVVK, sanotaan. Mutta laitan nää vaikka itselleni talteen.  Enkä osdottele kommentteja ;)

Tänään kävin vauvan piikana, että pääsivät ruokakauppaan. Vauveli ei saa vielä poistua talosta. Mutta hänpä olikin virkeänä ja kovasti katseli mummia ja heilutteli käsiään. Seurustelin hänen kanssaan kaksi tuntia. Sain kuviakin, vaikka olikin valonpuutetta ja heidän valonsa tekivät kuvista punertavia. En halunnut salamaa käyttää häikäisemään pienen silmiä. Syntymisaika olisi kolmen viikon päästä.

Äitikin on mukavasti toipunut....ei toki entiselleen, ja muutama viikko vielä on sellaista aikaa, jolloin voi tapahtua jotain....en tiedä mitä. Mutta lääkitykset ovat kuitenkin toimineet.

Kiitos ystävänpäiväntoivotuksista. Hyvää ystävänyötä :)




SYDÄNTALVI JATKUU

Mitenkähän paljon lienen tänä talvena tehnyt sydämiä. Moneen eri tarkoitukseen ja eri tavoilla. Postasin ennen joulua lapsenlapsille ompelemistani lakanoista, voit kurkata TUOLTA, jos haluat. Tein nyt samalla systeemillä kaikkein pienimmälle, vielä nimettömälle, peiton. Pikkuinen peitto, jossa on vanu välissä. Ei tarvitse lakanaa, voi heittää kokonaan pyykkikoneeseen, kun on tarvetta. Kutasin hänelle myös pikkiriikkisen nutun. Hänhän on kovin pikkiriikkinen, kuitenkin jo 2.5-kiloinen ;) Tekeillä on stay-upit tuohon nuttuun sopivat, siis reisiin asti ulottuvat sukat :)

Eilen ompelin vielä yhden sydäntyynyn kuistille.

Mukavaa sydäntalven sydänpäivää blogiystäville....heippatirallaa...



keskiviikko 13. helmikuuta 2013

KUKKAISTA, PUUTARHAISTA JA MARINAA

Edellisen viestin poseeraajat kiittelevät kauniista kommenteistanne. Voin kuvitella, miten terhakkaasti Sametin nokka on ylpeydestä pystyssä :)

Marinoita. Tää valottomuus.... Yhtään ei ole nuo valottomat päivät houkutelleet ulos kuvailemaan. Onneksi on jokaiselle hetkelle olemassa mieluista tekemistä. Kuinkahan vähän noita valoisia päiviä on viimeisenä puolena vuotena ollut? Vähiin jää. Mutta sitten toisaalta... Kyllä valottakin voi sattua saamaan kivan kuva, varsin taiteellisen, ihan kuin tarkoituksella tehdyn. Piti ottaa ruususta makrokuva, laitoin makron kameran nokkaan, enkä ollenkaan tarkistanut säätöjä. Tuloksena reilusti alivalottunut kuva. 

                                           
Vaihdoin lasia, ja otinkin tällaisen...
Kävin viime viikolla Viherpajalla ja näin nättejä esikoita. Noita kevätesikoiksi nimitettäviä en viitsi ostaa, kun eivät tykkää sisällä elää. Ostin sitten huone-esikon. 


...ja toisenkin. Tätä myytiin palloesikkona. Ajattelin istuttaa sen PikkuMadeiralle, josta kohta.



En tilaa mitään puutarhalehtiä. Haluan ostaa aina sen, minkä haluan. Nyt halusin ostaa Terrasta tämän, ihan siksi, että olin iloinen, että ovat ottaneet sinne myyntiin Gardeners' Worldin. Mistään sitä ei ole tässä kaupungissa saanut, en kylläkään ole kierrellyt Ärr-kiskoja. Ostin siis kannatuksen vuoksi, ja ostan toistekin. Se on hyvä lehti. Jess!


Tuosta vast'ikään loppuneesta kyselystäni. Puutarha-aihe oli siis kaikkein halutuin. Johtuisiko ehkä tästä vuodenajasta. Ehkä syksyllä tulisi toisenlainen tulos. Myös käsitöitä ja valokuvia oli haluttu jonkun verran. Ei keramiikkaa, eikä sisustusta, mitä en muutenkaan kovin paljoa laita. 

Meillä on siis Pikku-Madeira. Madeira siksi, että siellä on niin monta kasvia juuri Madeiralta. Jakarandat ovat nyt pikkusilmuilla. Olen kasvattanut ne Madeiralta tuomistani jakarandan siemenistä. Se on helppoa, kokeile vaikka.  Persikka on hiirenkorvalla, magnoliat pullottavat silmuillaan, samoin viikuna. Visteriassa on silmut puhjenneet, odotan mielenkiinnolla, mitä sieltä tulee. Kevään edetessä laitan tänne kuvia.
Mutta surkeutta voi...kaikki, -jok'ikinen pelargonini on kuollut. Talven ensimmäinen pakkanen pääsi murhaamaan kaikki. Ei oltu vielä laitettu lämmitystä päälle, pakkanen yllätti. Tuo on tosi harmi, sillä minulla oli useita korvaamattomia pelargoneja. Vanhimmat jo 20 v vanhoja :(



Siellä on kukkinut talven ajan tämä atsalea. ..



...ja tällainen runkoruusu...



 ...sekä tällainen jokin syksyllä ostettu euonymus

Muistanette, kun  syksyisessä postauksessani oli kuva triteleiastaTäältä voipi käydä katsomassa. Nimittäin.....se on tehnyt paljon pikkusipuleita. Laitan jonkun veran niitä perennavisan voittoon. Joukkoon isompia, jotka kukkivat jo tulevana kesänä. Lisäksi ajattelin laittaa Heinäliljan, Zephyranthes, sipuleita. En äkkiä löytänyt siitä omaa kuvaa, mutta googlaamalla löytyy hyviä kuvia. Kiitollinen kukkija joko sisällä tai ulkona, talvehtii lehdetönnä. Muuta en voi vielä julkistaa, koska en itsekään tiedä. Mutta kasvien osalta palkinto on tässä.